Translate

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Huominen



Kevät hetken mukanaan tuo
tuoksun suomaan.
Se pystyy melankolian
mahdin meille luomaan.
Yöllä unessa kannoin 
sylissäni noita
vaahteran lehtiä,
ja veden ulpukoita.

Kaksoset oli aamulla
vaikeaa kiskoa ylös
vuoteistaan.
Neidot tulevaisuuden,
he hennoilla harteillaan
joutuvat kantamaan
huomista maailmaa.

Niin äiti täällä tänään
runoja kirjoittaa.
Kehtolaulua huomisen,
sen suuren tuskan
luomisen.
Me täällä matkaamme
teemme,
geenit tulevaisuuteen
viemme.
Niin arvoitus on
aina huominen,
ja meidän uusi tiemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto