Ensimmäinen
merkki keväästä
kasvavat
mäntyjen oksat.
Vielä,
sinä hetken odottaa
jaksat,
kohta , pian saamme
kävyn
pienen suloisen.
Niin
kauniin vihreä, kuin
lapsuuteni
muisto ihana.
Minä
suojelin sinua kaikelta,
kannoin
sinua kädessäni,
olit
kallein ystäväni.
Sydänkäpy
esiliinan päällä sylissäni.
Niin
kaunista luoja loi,
lapselle
vihreän kävyn kasvaa
lahjaksi
soi.
Se
kasvoi niin täydellisen kauniina,
viaton
ja uljas elämä vihersi sinussa.
Pistin
sen poskelleni hellien,
tallennin
muiston sydämeen.
Tieni
kulki outoja polkuja,
muutimme
väriä yhdessä,
meistä
tuli ajan kuluessa harmaita,
mutta
olimme vahvoja yhdessä.
Aika
melkein pysähtyi,
se
käänsi uuden sivun elämässämme.
Tänään
minä kiitän,
lapsuuden
muistoa,
sitä
vihreää sydänkäpyä.
Joka
vuosi nähdä saan
luonnon
kierto kulun uhmakkaan,
kauniin
vihreän sydänystävän.
Sydänkäpyni
sinä
olet olemassa,
ja
luonto on olemassa sinua varten
Kasva
muuta väriä harmaaksi,
kovaksi,
vahvaksi. Maailma on
muidenkin
kuin kaunotarten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti