Kirpeitä muistoja,
kadonneita
vanhanajan puistoja.
Missä on tunnelma
tuoksuvien
lehmusten.
Missä ihmiset
norsunluisin
sateen varjon
varsineen?
He ovat hukkuneet
vuosi satojen
pölyjen alle. Tai
lentäneet
enkelin siivin
maailmalle.
Katson kaikkialle,
enkä enää nää,
vanhaa tunnelmaa
enää missään.
Vanha Jokela , ei ole
enää ravintolaa
olemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti