Kelloja taas
kesä aikaan siirettiin,
ja unisena kansa
nukkuu.
Ainut on valotolppa
joka
aamuyöllä
torin laidassa kukkuu.
Miten kohennan minä
aamun tunnelmaa, kun
unisena
aivosolut huutavat
hysteriaa?
Milloin päättyvät
nämä hullut
ajan turnajaiset,
minä kellon
viisarin alle unessa
jäin.
On pakko mennä
ulos,
ja ajatuksia
tuulettaa paljain päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti