Tänään tahdon Peuran kuuhun
matkustaa yli aikaportin
mielessäni sarvillani menneisyyttä
liikaa sorkin. En tiedä milloin
paineensietokyky ei enää
jousta voi silloin revontulten
marssi sisälläni soi.
Kesän tuoksut kätken sielun
mereen makeaan, ja matkaan
kohti Peuran kuuta, lumi sateeseen
sakeaan. Olen viimeisen putoavan
haavan lehden tahtiin värisevä
Pikku Juulia. Missä minun Romeo
on ? Missä on tiemme yhteinen ?
Halla tanssii yli syksystä
talveen kaipaavan maan, minä
ristikseni yksinäisyyden saan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti