Translate

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Kaipaus

Minulla on komero täynnä
luurankoja, siellä on piilossa
rakkaus, sekä elämän ensiapu pakkaus.
Joskus tunnen sisälläni villiä värinää,
onko se vain maapallon akselin tärinää?
Minä rakkautta tunnen sinua
kohtaan, se on minuun piirretty
kuin tatuointi otsaan.
Silti minä en kerro sinulle
sitä ehkä koskaan, annan
se tunteen hukkua tämän
maailman moskaan.

Nyt on pieni hetki tässä kun,
en tahdo hidastaa elämässä,
jalkani pomppivat, kun
aika katoaa horisontin taa.
Pääni on täynnä sanoja,
tukahdettuja tunteita,
minä olen tässä, sinä olet
siellä jossain itseäsi etsimässä.

Aika ajoin kaipaan sinua,
ei ole minun asiani tätä
tunnetta kasvattaa, se joskus
pois katoaa, kun aika
keuhkoistaan kaiken
elämäni ulos aivastaa.
Sen jälkeen en kärsi enää
kaipauksen vaivasta,
nurmikon alla silloin
minä tyynenä makaan
kasvot kohden taivasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto