Ajattelen liikaa rakkautta,
aivan liikaa, jotain tuntematonta.
Sinä olet minun ainoa taivas, olet
ainoa sydämeni meri.
Niin kuohuvaa, sekä kiihkeää
on äitimaan vuodattama ihmisveri.
Yllätys, taas mä kirjoitan
rakkaudesta, joka ei kauan kestä.
Sitä outoa rakkautta ei voi piilottaa,
ei pois kasvoiltansa pestä.
Näihin runoihin, sekä tarinoihin
sydän turtuu. Katsokaan, ja hymyilkää,
kun nainen murtuu.
Unelmoin minä tähkäpäistä
heinäseipäiden yllä,
tahtosin kanssasi kulkea
käsi kädessä kävelyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti