Vapaudenhintani se kai liian kalliina
ostettiin. Nuo horjumattomat jalat
ne minulle kai kostettiin.
Pää pilvissä, ei sittenkään,
minä olen vahva jos jollain arvolla mitataan.
Pistän jalkaan ne tennarit,
niin kevyesti askeleeni eteenpäin käy.
Se mies ei oikein ymmärrä,
elämääni ei sisälle voi suinpäin rynnätä.
Minä suljettua muuria pidän edessäni,
en helposti voi luovuttaa ystävyyttäni.
En ole kaupan, en halpaa tavaraa.
Elämä sitä täytyy käyttää,
raottaa sitä suljettua muuria.
Voin oikean ystävän vain sieluuni sisälle päästää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti