Tässä elämässä kiinni

Kaupunki kylpi valomeressään,
kun minä sinut kohtasin.
Oli ilta suuren kauniinyön,
minä runoilijan leipää syön.
Se on usein liian kapeaa,
nälkä ajaa eteenpäin.

Tämä kesä on erillainen niin,
rahaa riittää turhuuksiin.
Elämästä nautitaan,
tämä kesä aina muistetaan.
Sydämeni kuulee järjenpuheen
sisällään, näkyväisestä
ei suostu silti luopumaan.

Tässä elämässä on monta
ihmislasta, ikävälleni liian arvokasta.
Kaipuunkaravani läpi kesän ratsastaa,
niin tahtoisin sinut nähdä yhä uudestaan.
Se on niin uhmakasta,
ei lakkaa sydämeni sinua kaipaamasta.