Aika oikea on, se on hetken
pysähtynyt, sen jälkeen
alkaa liike levoton.
Minä runoa uutta rustaan,
pukeudun vuoronperään
punaiseen, ja mustaan.
Liikeradat ajan, sekä tunteiden
sisälläni sovussa majaa rakentaa.
Minä olen tänään kuin
tyhjäksi puristettu sitruuna.
Mies joka enkeliä
elämäänsä kulkee etsien,
hänelle runon ystävyyden kirjoitan.
Nämä säkeet hänelle lähetän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti