Löytöretki

Kauneutta kerään suureen astiaan,

se on ruukkurunojen,

siihen lisään riimit soinnut punoen.

Minä tänään hiivin nukkumaan,

siihen suureen kehtoon tuulien.

Näen unta suudelmasta

polttavien huulien.

Tämä kesä on myrsky suurien

tunteiden. Elämä, ja kuolema

ne kulkevat käsikkäin.

Sulkevat mielestäni kaikki

tiet eiliseen, minä taas

uuden kliseen kirjoitan.

Sen maailman tuuliin lähetän.

Niin kylmiä väreitä tunnen ihollain.

Keskellä kesänlämpimän.

Niin saapui elämääni taas

uusi ihminen, en mitään

häneltä voi odottaa.

Jääkö kulkemaan vierelleni hän,

se on suuri arvoitus.

Jokin päättyi, vaikka tahtonutkaan en.

Edessäni koettaa uusi huominen,

uusi runojen vallankumous,

uusi alku erilainen luominen.

Löytöretkelle elämän

saan taas lähteä kulkemaan.

Uudet ovet aukaisemaan ,taas

ne taakseni sulkemaan.