Usvan keskellä

Usvan keskellä maailma nukkuu,

kesäyöhön pöllön huhuilu hukkuu.

Aamuun on aikaa yön voi vaeltaa,

usvasta nousee keijukaisten maa.

Niityllä tanssiin peikkojen piiri,

yksi on nimeltänsä Tuuliviiri.

Äitimaa rinnoillansa kantaa

menninkäisten armeijaa,

ne kiukkuisina yön nymfejä

tahtoo rakastaa.

Pilven päällä pumpulissa

nukkuu tähtitaivaan suuri kissa.

Silkkisissä unelmissa

pieni pohjanneito vaeltaa.

Kohti lakeuksia,

heinälatoon tahtoo nukahtaa.

@ tanninen satu