Translate

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

SINÄ JA MINÄ



Sinä mies olet silmissäni
se nokea komea hopeapaju.
Niin olet silmissäni kasvanut
korkeaksi komeaksi.
Niin ne paksut lainehtivat
hiuksesi, niihin niin mielelläni
työntäisin sormeni.
Tunnustelisin mustaa silkkistä
tuntua paksujen tummien hiusten.
Äänesi korvissani on kaunis heleä huilun ääni.
Rakkaus sinuun on sisälläni kuin
aurinko kesäisen sateen jälkeen.
Se kuivattaa, sekä lämmittää.
Voin sinua rakastaa halki vuosikymmenten,
se tunne kantaa nuoruudesta kypsään
aikaan vanhuuden.
Sinä olet hän, joka kevät
saat puroni vuolaana virtaamaan.
Tahdon kuunnella ääntäsi,
niin kauan kun kuuloni on kunnossa.
Silti olemme ne kaksi mandariinisorsaa
lentämässä erisuuntiin.
Maailmassa eniten pelkään sitä ,että emme
koskaan enää tapaa SINÄ JA MINÄ.

@ tanninen satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto