Meillä on sama maailma,
minä kuulen äänet sen.
Sinä kuljet korvasi peittäen,
minä sinulle laulan rakkaudesta.
Se ei äänenä korviisi asti kestä.
Ei ole minulla paluuta eilisestä,
mikään ei voi koskaan
palata enää ennalleen.
Minä näillä suurilla
surunsaappailla
eteenpäin meen.
Maailmassa yhteisessä kuivaan
poskiltani salaa sen kyyneleen.
Niin usein herään yöllä yksin,
menneisyyden kaikuja silloin
kuuntelen.
Sinun maailma, minun maailma
on samanlainen, silti niin erilainen.
Maailma onko se kaunis,
keskellä rumuuden ajatuksissani
sinua suutelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti