Tuntuu kuin haudasta olisin
herännyt.
Voitan taisteluni tämän aamun
kanssa,
voitan tämän erän.
Kahvi se tahtoo vain sisimpäni
myrkyttää,
media uutisten, ja mainosten
aatteitaan tyrkyttää.
Niin lahot on ne yhteiskunnan
tukipylväät.
Lahoudesta vain Jokelan hirsiä
syytetään,
minä tiedän sen mitä vapaamuurarit
meille tarjoilee, se on ikivanha
homeinen klisee.
Sanataiteenperinnearkisto sanoo:
kirjoita nainen, kirjoita elämästä
Jokelan.
Toivomme niin Jokelan uudesti
syntyvän.
Niin kuin feenixlintu tuhkastaan
saammeko Jokelan siivilleen
lentämään.
Aamu-uutisesta sain kipinän
kirjoita runo siitä, mihin ei
järki riitä.
Rikki, sekä ruuti ilmassa vain
pölisee,
kun sisältäni herää voimakas vahva
klisee.
Poistetaan tämä unen taakka,
herätään todellisuuteen alle
giljotiinin.
Minä pääni tahdon paikallaan
pitää,
ei sitä saa katkasta vaikka
sisälläni
turhat riimit itää.
Öisessä unessani viimeyönä
tanssivat ne Jokelan salin pylväät
ylväät.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti