Ystävälleni

Oi vallan, oivallan suomenkieli
soi vallan. Nyt on murheellinen ääni sen.
Kohti viimeistä matkaasi ajatuksillani kävelen.
Niin kulki aikasi viimeistä kulkuaan,
pian sinut mullan alle siunataan.
Jää meille jälkeesi suunnaton ikävä,
aina silti olet meille ajatusissamme elävä.

Sai taivas uuden kirkkaan tähden,
minä sitä hetken öisin katsoa saan,
niin kauan kun minulla on täällä aikaa elää.
Sitten luoksesi kai lähden,
sytyn tähdeksi taivaanrantaan hohtamaan.