Sinä näytit mitä rakkaus olla voi parhaimmillaan.
Se näky oli kangastus kaikkein kaunein maailman.
Niin paljon minä ajatuksissani joka hetki menetän,
sanasi soi korvissani päivin öin.
Ne hetkeksi vie minut nirvanaan, sinne pysyvän
tien kuitenkin menetin.
Kertokaa minulle mistä tulee rakkaus,
mistä tie paratiisiin löydetään.
Minä en lohtua janoa, sitä en muualta saa,
sydämeni huutaa luoksesi sinun.
Selkäni käännän, kerta kerran jälkeen koetan sinut unohtaa.
Heikot naiset, ne eivät ole sinun alamaiset,
minä seison vahvana niin kuin ikiaikainen tammipuu.
Kesäkuu, ja kaihonkaravaani baanalle minua kutsuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti