Sinä omistat minun sieluni.
Minulla on jäljellä vain
loppumaton tyhjyys sisälläni.
Edessäni avautuu vain
elämäntie suunnaton.
Eksyksissä.
Sielunkielet kaipuuta
soi vaan. En enää luota
rakkauden voimaan.
Ei missään majakan valoa näy.
Aika ei osaa lohduttaa kaipaavaa.
Kaipaus se on syövyttävää myrkkyä,
mikään minussa ei ole niin kuin eilen.
Tahtoisin verhoutua siihen unohduksenkaapuun,
joka kaiken sisältäni peittää, muistot
kaipauksen hävittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti