Varjoisa päivä

Tänään ei aurinko paista.
Se hiipii pilven taa ,
maailmalle häveten
niiaa,kumartaa.

Haaskalinnut hiipivät 
pimeistä luolistaan.
On aika menninkäisien,
pakenee tytär päivänsäteen.
Jäi valosta vain häpeä,
auringolle käteen.

Hei hei neiti toukokuu,
miksei jo saavu pilventakaa
rouva kesäkuu.

Toisiinsa kietoutuneina,
tanssia tahtoisivat niityllä,
timotei, sekä neiti kesäheinä.

Pimeänä lauantaina,
voi kirjoittaa laulun.
Iloita lailla lapsen sen,
joka irti ottaa kaikesta ilon.
Sadepäivästäkin osaa innostua,
osaa maailmaa rakastaa.