Pimeys lyö ruutuikkunaan,
se saa sisällä valossa varjot tanssimaan.
Lyö ikkunaani oksat omenapuun,
ja tuo mieleeni tuoksut elokuun.
Ja niin voi vain toinen oinas,
toista kaltaistaan rakastaa,
että järisee tanner, sekä
heiluu manner.
Kevääseen vielä matkaa on,
kiirehdi kevät, olen malttamaton.
Auringon tahdon taivaanrantaan,
valoa lämpöä antamaan.
Kaamoksen tahdon pois kantaa,
lähettää kauas unholaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti