Sulle laulan neitikesäheinä,
on sydämeni säpäleinä,
kun silmiäsi en katsoa mä saa.
On aika rapunaisen,
sen kauniin satumaisen.
Loppukesän keijukaisen,
sen afroriten lempilapsen.
Tahdon kaikki rajat rikkoa,
voi tätä otsikkoa,
kun kaipaan kesää saapuvaa.
Täällä hengittää tarvitsee,
jos tahtoo jatkaa elämää.
Tuon kesäisen hetken aina
muistan, kun kädestäsi
mansikoita söin.
Nyt kaipaan sua talvisin öin,
muistosi vangitsee mieleni,
kuin aurinko jää alle pilven.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti