Olen kiinni tässä elämässä, pyörittelen rukousnauhaa.
Myrkyt sisintäni aina pauhaa.
Myrskyluodon nainen tässä, elämäänsä etsimässä.
Aika kuluu, valuu vuoden, uutta keksin,
uutta luoden.
Värittelen värssyt somat,
sepittelen aivan omat.
Silta yli synkänvirran, siitä kuljen.
Horjuu jalat usko kantaa,
taivaanrannan äänen antaa.
Enkeleiden kanssa elän,
niiden varjot nään,
kun käännän selän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti