Minä raapaisin kynttilään liekin,
niin kirkkaan, ja lepattavan.
Niin kauas kuin vain polkuni viekin,
näen enkelin suojelevan.
On kirkkaana kruununsa sillä,
päällä kutrien kimmeltelevin.
Valon sisällä viisaus hellä,
armolla kerubien.
Näin enkelini lapsena aina,
se minua hellien vaali.
On mummoni nyt taivaassa,
näin hänet unessani harteillaan shaali.
Unissani hän elää ja neuvoo,
ohjaa, sekä opastaa.
Sain tärkeimmän lahjan häneltä
lapsena .” Seuraa vain liekkiä
lepattavaa, se enkelin polullesi
ohjaa, vie Jumalan istuimen luo.
Kerran kohdataan jossain vielä,
sulka enkelin tuulessa luoksesi lentää.
Muiston taivaasta minulta se tuo”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti