Se hetki, kun sanat eivät merkitse mitään.
Hiljaisuuden kammottava kuiskaus,
äänettömyyden sisällä.
Kosketus hellä, täydellisyyden hetki.
Maailmankaikkeuden sisällä käyty ristiretki.
Ei mitään, ei ketään,
musta-aukko nielaissut
kaiken elollisen maan.
Vuorikristallinen kirkkaus
ajatuksissaan, hän maan ja taivaan Luoja
herättää hurskaat haudoistaan.
Pakanuuden tuojat,
he parkuu tuskissaan.
Kaiken tämän näin unessani mun,
se tuska, ja kauhu, kadotukseen kun,
jaettiin maankansa pakokauhussaan.
Jeesus ilmasta silloin saapui,
sotajoukoillaan,
viittani silloin revin,
pelkäsin niin paljon.
Näin kuoleman, sekä tuhon sen unen muistan aina,
se kutsu oli kai Jumalan,
nyt aina sunnuntaina tuo uni mieleen palaa.
Toivon pelastusta Suomelle, ja rukoilen sitä salaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti