Filosofia

Kuka kutoo villahuivin

syksyn kylmää vastaan?

Kuka lämmintä

sydäntäni arvostaa.

Joskus, kun minulla

on kylmä ,

pelko peiton

hartioilleni viskaa.

Miljoona unelmaa,

tuulessa vaeltaa

ilmavirran vietävänä.

Kohtaamatta koskaan

toteutunutta toivetta.

Sieluni keinuu

äiti maan lapsivedessä,

levottomana

avaruuden aalloilla

maailman alkumeressä.

Filosofia keinuttaa

uinuvaa sieluani,

pyörittäen sitä,

niin kuin maa

pyörii akselinsa ympäri.

Minä , sekä maailmankaikkeus,

yhtä mystisiä kumpikin.

Emme tiedä mistä tulimme,

ja minne olemme menossa?