Sinun
kohdallasi ehkä aika
seisahtuu
ja syksyn tullen
kukkaan
puhkeaa uudestaan
kirsikkapuu.
Sydän
on
hiukan levoton, ja
sisälläni
tanssii perhosten maa.
Olen
yhtä levoton kuin ystäväni
Peter
Pan , ja keijupölyä
karisman
kaltaista ilmaan
levitän.
Minut huomataan
kun
lennän yllä sateisen suomaan,
ja
menninkäiset unisina
kömpivät
syksyn pimeyden
saapuessa
luolistaan.
Voi
olla joskus niin
että
kiinnyn liikaa menninkäisen
vuodattamiin
kyyneliin.
Nyt
tänään on näin odotan
puhallusta
tuulen kohtalon,
tahdon
turvallisen pesän
talven
tullen paikasta
suojaisen
onkalon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti