Kas, kas kaatuu
sotilas,
ja maahan valuu veri
arvokas,
ja yksi matka siihen
jää,
tuuli pyyhkii yli
aavikon,
hiekan alle
veri jäljet jää.
Paratiisissä sitten
ehkä
joskus kohdataan,
vai
on edessä helvetin
pää ?
Pommikone laivue on
yllä kaupungin,
minne
minä tulevaisuuden
avaimet
piilotin ? Niin
ruosteista
rautaa portti
muurin on
joku siitä vaivoin
yli kiipeää.
Maailma on tänään
yksi
jatkuva
painajaisuni,
Suomen maan alleen
hautaa tänä
talvena lumi.
Sinä et tahdo
katsoa tätä
maailmaan, etkä
lohduta
naista joka yksinään
täällä vaeltaa.
Kas, kas kaatuu
sotilas,
ja maahan valuu veri
arvokas,
ja yksi matka siihen
jää,
tuuli pyyhkii yli
aavikon,
hiekan alle
veri jäljet jää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti