Sunnuntain sylissä

Minä avasin aamuvetoketjun

pujahdin liukkaasti sisälle

päivän nousevaan kaapuun.

Oli sunnuntai ei kiirettä minnekään,

oli aikaa hengittää rauhallisesti

huohottamatta.

Aika oli tänään minulle armollinen,

tarjosi teetä ja sympatiaa

hopealautaselta.

Tartuin maltillisesti tarjoukseen,

on aika rauhoittua sunnuntain sylissä,

tämän levottomuudenajan maailmakylissä.

MINÄ OLEN ELOSSA.

@ tanninen satu