Minä olen tässä sinä jossakin
kaukana elämässä.
Silloin, kun rakkaus minut sisältäni syö,
sykkii lämmin veri,
on levottomuuden suuri työ.
Maailman lopussa, seisoo tyhjyys elämässä.
Kaikki pois häipyy,
on vain nyt.
Eilinen on usvaan kadonnut,
tulevaisuus onnen pois padonnut.
Kaiken minkä muistan,
aika tuhoaa,
ikuisuuteen tahdon jo päivän siirtyvän.
Kuvasi vain sieluuni tatuoituna piirtyvän.
On mielessäni elämäni,
ei huomista,
en tahdo enää tuskan esiin tuomista.
Tiedän, että pienin maailmassa olen,
sinulta piiloudun kun, aamu sarastaa ja
kaiken valo varastaa.
Salaa nimesi kirjoitan rannan kallioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti