Oi vuodet mitkä
päivät
jalkoihisi jäivät
nuo muistot
menetetyt
järjen häivät
taas taivaan ranta
saa
iltaruskon
takatalvi maalaa
maiseman
ei vielä tule kevät
ensin saapuu kova
pakkanen
rakastaa ei hän
sitä tee vain
miehen aivoilla
ajattelee
minä en siihen
lankaan mee
maaliskuu päivät
täällä
taas pitenee
puhelin on mykkä
olen odottanut liian
pitkään sen soivan
yhdessä meidän
piti
jatkaa tätä matkaa
teko hampaat sitten
aikoinaan samaan
lasiin laittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti