Outoon valoon, herään aamun kajoon.
Pimeys hiipii vaivihkaa pois,
aamu saapuu, öiset haamut väistyy pois.
Parempi kuin eilinen tämä päivänkoitto
olla vois.
Aamu nousee taivas valostuu
ja taas päivä armottoman herätyksen antaa.
Virtuaaliaalloilla uutiset vasten kasvojamme nyt jo lyö,
vielä hetken on aamuyö.
Voi teitä joita elämä, elämästä kahlitsee,
eilinen on kohta huominen,
ja kaikuu tuskanhuuto suusta Suomineidon sen,
joka jäänyt alle on muiston eilisen.
Sieluni on peili esi-isen,
geenit vaikuttaa huominen on peili eilisen.
Päivät jotka maanpäällä rullaan aikajanaan taas,
luonas ne olla kai saan.
Päivä saapuu ylle maailman tään,
ei huvita muu, luonasi ,jos olla vain saan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti