Panttilainaamo

Sydämeni veit panttilainaamoon,

sieltä pois saa mä en.

Sydäntäni yhä tarvitsen,

viikot vierii,

päivät ei käsiin jää.

Elämä eteenpäin kulkee,

ilman sydäntä, sitä en kunnolla mä nää.

Aamuisin iskee adjektiivit kimppuuni

, riimeihin hukun,

runojen ulospyrkivien alle tukehdun.

Olen yöllä saanut postia

herra kuulta.

Tulet tai menet,

silti sydämeni viet.

Sinä olet mies mielessäni

useasti, minkä sille mahtaa.

Tässä maailmassa on mahdotonkin mahdollista.

Kokonaan kuulun,

kokonaan sulle,

rakastan surullisia aamujakin.

Mies nauruun purskahtaa,

se rakkauteen saa minut uskomaan.

Rakasta minua,

riittääkö sulle tämä hetki,

ja kerta, seilaammeko yhdessä

 tätä samaa elämänmerta.