Sinä päivänsäde,
minä menninkäinen.
Hämäränkulkija.
Yritit olla
säteenä minulle,
jolta valo oli viety.
Piilotettu pimeyden
luolaan,
vieläkin kuvaasi
katson,
yhä kuolaan.
Kuinka silloin käy,
kun pimeys yllättää,
varjot vaanivat,
ja valonsädettäkään ei
näy?
Minä käperryin
luolaani. Et voinut
minulle valoa tuoda.
Purit tuskasi minuun.
Karkoitit käsilläsi.
Karkasit kauas.
HYMYILLEN.
Aurinkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti