Kesäntuoksut

▄█▀█▄──▄███▄─░░░(¯`.´¯)░░(¯`.´¯)
▐█░███████████ ✿ (¯≻ ✿ ≺¯)(¯≻ ✿ ≺¯)
─██▒█████████─ ´¯)░(_.^._)(¯`.´¯)^._)
──▀████████▀── ✿´¯)░░ (¯≻ ✿ ≺¯)
─────▀██▀─────── ´¯)░.. (_.^._)
────── ❤──────¤°.¸¸.•´¯`»¤°.¸¸.•´¯`»❥

Kesäntuoksut kätken huoneeseeni,

ruusuntuoksun vuoteeseeni.

Vierelleni viritän kauneimmat

kaiut elämänkallioista.

Poissa on pelko,

rauha ruohikoiden juurella

punoo tylsyyden verkkoaan.

Minä mietin, joutavia pohdin.

Hengittääkään tuskin

äänekkäästi tohdin.

Kaiken, kauniin tästä

elämästäkö unohdin.

Mitä on tyhjyys,

ontto aivojen ajattelukeskus,

vailla tunteita?

Tuuletinko liikaa korvienvälistä

päästin ilmaa,

nyt on tänään.

Mykkä huuto,

rikkoo tylsyyden

lamaannuttavan piilopaikan.

Olen kadottanut kyvyn

viihdyttää itseäni,

löytää virvoittavan lohdun

sanojen viidakoista.

Sanat on poissa,

niiden villinä virtaava vuo,

on kuivunut.

Kaikki sanat on jo

valmiina tarinoissa.