Suru sulkee sydämenisoittorasian,
hävitän se kalleimmankin asian.
Olkapäille kasvaneet on orjantappurat.
Suljen sen onnensammion,
ja kadotan sen toivon kammion.
Sinne tietä enää olemassa ei,
tuuli viimeisenkin leivänmurun
Hannun, sekä Kertun vei.
Noita kaikesta nyt voiton sai,
leivinuuniansa lämmittää,
nyt on torstai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti