Ikuisuus kuin hetki,
päivät kannan sitä taskussani.
sydämeni päällä.
Elän uneksimalla,
tunteettomat eivät tunne,
iloa, surua, ei rakkautta.
Miksi minut saa se kyyneliin,
kun hukun kaikkiin tunteisiin.
Kaipuuni taakkaa,
ei pysty kukaan puolestani
kantamaan.
Elämä se enkeleiltä
siivet murtaa,
kaikki tunteet kerran
ryömii koloistansa.
Elämää ei onnenkerjäläinen kestä,
murheet ryömii aina eilisestä.
Roskalaatikot kotinansa,
katulapsien kuoro
kevättä toivottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti