Minä olen kaino,
sydämessäni rakkauden noitavaimo.
En löytänyt perille asti,
kuljin kyllä varovasti.
Jonnekin vain hukkasin,
tien rakkauteen.
Tieltä eksyin,
horjuvat askeleeni,
sain pahan arven sydämeeni.
Ei yhdessä,
ei erikseen,
en tilaa sydämeeni muille tee.
Jään orpona vain pihaan katsomaan,
kun tuuli liikkuu hiuksissaan.
Rautainen on raskastie, joka
unelmista kauas pois vie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti