Taistella pahuutta
terrorismia
vastaan, asein
pommein kuka
siitä vihan
bumerangin liikkeestä vastaa?
Missä on kompassi
joka suunnan
näyttää
hyvyyteen, rauhaan tyyneyteen?
Minä aika matkan
sanoillani
virtuaaliverkkoon
jälleen teen.
Pelätään itketään
, kiroillaan
anteeksi antoa kerjätään.
Kaikesta voi tietää,
enemmän
aavistaa, helppo on pommit viattoman
niskaan pudottaa.
Helppo polttavan
karman saada
sukupolveta toiselle
kostamaan. Helmoissa
äiti maan
kuuluu huuto
vääryyden, huomista
itkee joukko
pelkäävien ihmisten.
Eilisen muistoja
palvoo vihaa
lietsova joukko
barbaarien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti