Translate

maanantai 16. marraskuuta 2015

Tämän päivän maailma

Kosmisen yksinäisyyden
kylmät sormet, avaruuden
raaka puristus kuun
kelmeä kuristus,
revontulien oudot äänet.
Tämän päivän maailmaa,
katson hetken allapäin.
Minä valon, sekä varjojen leikkivän
hääleikkejä hetkisen näin.
Oli rinnallani menninkäinen yön,
minä päättömästi häntä
rakastin. Niin tunkeilevin tuntein
hänet karkotin, nyt
surun suuret saappaat
painavat liikaa välillä askelten.
Maailma samaistuu Ranskan suruun
terrorismi sai sen aikaan.

Minä opin jo kuinka stumppaan
oman sydämen, olen valmis
kaikkein pahimpaan.

Joskus yöllä unessa
ihanasti pimeyttä rakastin.
Talven vallan aika,
oli kaunis, sekä onnellinen.
Sitten korppien kuoro
alkoi laulaa suurta varaa.
Eilinen joskus kauan sitten
oli kaunis, sekä
ihmeellinen, huominen
on tuskanhuuto peilikuvan
murheellisen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto