Sinä
ystävä olet aina ollut
minulle
valo pimeyden reunalla
majakka
myrskyisen tumman
meren
keskellä turvallinen
Vihtori
vuosi kymmenien
rattaiden
välissä, kerran sain
olla
se Molla kuutamolla.
Minun
sisälläni ei asu enää
se
kevytkenkäinen haaveilija.
Tänään
kaaoksen keskellä
kohtaan
kaikki uutiskuvien
suurimmat
kauhut, seison vahvana
omilla
jaloillani. Olen kasvanut
paljon
niistä ajoista , kun sinä
sisälleni jätit tiedon janon
kaipuun.
Kaiken järjettömyyden
keskellä
minä matkan teen
itseeni
, enkä odota enää
maailmalta
mitään kaunista.
Minulla
on sisälläni joku
outo
voima joka surun keskellä
sytyttää
lohduttavia valoja
pimeyden
keskelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti