Sydämen vein panttilainaamoon,
sieltä pois sitä saa minä en.
Minä sydäntä yhä tarvitsen,
viikot vierivät,
päivät eivät käsiin kiinni jää.
Elämä eteenpäin kulkee,
ilman sydäntä, en kunnolla minä
voi elää.
Aamuisin iskevät adjektiivit kimppuun,
riimeihin hukun,
runojen ulos pyrkivien alle tukehdun.
Olen ehkä yöllä saanut postia
herra kuulta.
Tulet tai menet,
silti sydämeni viet.
Ei se enää kuitenkaan satu
niin lujaa kuin ennen,
minä huomaan sen ohimennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti