Minä avasin aamun vetoketjun
pujahdin liukkaasti sisälle
päivän nousevaan kaapuun.
Oli sunnuntai ei kiirettä minnekään,
oli aikaa hengittää rauhallisesti
ilman huohotusta.
Aika oli tänään minulle armollinen,
tarjosi teetä ja sympatiaa hopea lautaselta.
Tartuin maltillisesti aamun tarjoukseen,
on aika rauhoittua sunnuntain sylissä,
tämän levottomuuden ajan
maailman kylissä.
MINÄ OLEN ELOSSA.
Sunday
I opened the morning zipper
revive slickly in
Day in ascending robe.
It was Sunday no hurry to nowhere,
had time to breathe calmly
without a gasp.
Time was gracious to me,
offered tea and sympathy silver plate.
I picked up moderately in the morning offer,
it's time to cool off Sunday's lap,
this time of unrest in the villages of the world.
I AM ALIVE.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti