Muistelen kesää ,
ja aamu sumun
riekaleita,
kuolleet sanat
sisällä
kirjailijan.
Ne jäätyivät talvi pakkasessa,
pipossa liian ohkaisessa.
Minä
tahdon
kesän tänne,
lämpöisen
auringon, ja ohuen
paidan,
se voi olla Intian
puuvillaa.
Nyt on keskitalvi,
ja
kohta tulee ylämäki,
ja sitten alamäki,
olen
niin kuin äimän
käki.
Huurua nousee
avovedestä
mene jo siitä
edestä,
minä otan
silmilläni
muiston valokuvan
kaltaisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti