Jälkeni hiekalla aika huuhtoo
nopeasti pois,
runoistani elämään ei kai
jää ainutkaan.
Nyt ne lohduttavat
niin montaa lukijaa.
Niin kuin lohduttavat ystävän
laulamat laulut päivien hetkiä.
Ne sisälläni soivat lohduttavaa sävelmää.
Niin kevyttä elämä on joskus
on elää, kun laulut, sekä runous
sisälläni voimaa antaa kantavaa.
Nuo hetket elämässä kanssa ystävien,
ne ovat puhtainta kultaa.
Niitä katso en silmillä Midaksen.
Tämä päivä, ja hetket huomisen,
kätken elämän muistojen aarre arkkuun.
Niitä säilytän hellin muistoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti