Varjot puissa
vaeltaa, ja etsii ystävää.
Niin pimeys on
maailma menninkäisen
ja päivänsäde
tuntee vain valon
lämmön
ihmeellisen. Vappu valon
meille toi lintujen
laulu puissa soi.
Kevät tuuli leutona
ilmassa karkeloi,
mies naisettomuutta vaikeroi
et eteensä nää
ystävää joka
häntä ymmärtää.
Minä en
tiedä mitään
neuvoa tähän tilanteeseen
tunnen vain kuinka
sisälläni
hehkuu hiili, kuka
siihen liekin
osaa puhaltaa? Miten
joskus
harvoin syttyy
rakkaus, ja poissa
on kaikki arjen
harmaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti