Iloisesti
päivänsäteet
hyppivät
alas pilvenhattaralta.
Maaäiti
siitä riemastui,
ei
lumen alla malta kauan
enää
olla. Heiluttelee
helmojansa,
hanget siitä
sulavat.
Notkistelee lanteitansa
saa
aikaan purot virtaavat.
Likainen
lumikerros
itkuun puhkeaa aivan;
lämmön voima pintaani
saa
sulattaa. Joudu jo kevät,
tanssii täällä
tuulet,
sekä aurinko.
Hangen alta jostain kurkkivat
,
ruoho, sekä
sammalmättäät,
ilkikurisesti
taivaalla
nauraa aurinko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti