Sunnuntai surullisin perhos-siivin
sisältäni lentää.
Ajatus on hento, hauras;
muistan sinua sentään.
Virtuaalisiivin lennän;
elän kohti taivaan rantaa.
Toivottomuus, ja ilontunne
kuin vuorovesi vaihtelevat
kokoajan paikkaa.
Päivän tämän jälleen
mukanansa tuovan
toivon
elämän maun
nautittavan, sekä raikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti