Me rakastelemme hetken
kiihkeästi äännellen,
en silloin enää ole ihminen
Niin kuin suurin kiihko voisi
maailman suistaa radaltaan.
Sinun kätes etsii rakkautta
haparoiden ihoani pehmeää.
Minä niin kuin pelkäämättä,
autan sinua tien nirvanaan löytämään
Kertosäe:
Kuinka paljon täytyy ihmisen rakastaa.
että maailma voisi kantaa kahta ihmistä
omalla radallaan.
Vasten tummaa rakkauden uumaa,
tahdon tämän hetken ponnistaa,.
Niin kuin huuto teurastetun oinaan,
kevään huutoon vastaa minun huutoni.
Niin ovat vuodet lyöneet
tatuoinnit meidän kasvoihin.
Melkein huomaamatta kaupanneet
uskon murheisiin.
Silti kaikin voimin
sinua rakastaa tahtoisin.
Sinä minut äänelläsi noiduit
olit minun oma seireeni.
Kertosäe:
Kuinka paljon täytyy ihmisen rakastaa.
että maailma voisi kantaa kahta ihmistä
omalla radallaan.
Vasten tummaa rakkauden uumaa,
tahdon tämän hetken ponnistaa,.
Niin kuin huuto teurastetun oinaan,
kevään huutoon vastaa minun huutoni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti