Kantavat kotkan siivet
sinitaivaalla, ei murhe
pesää tuuleen tee.
Arkipäivät ketjut punovat
toisistaan . Ei korppi noki korpin
silmää. Kuinka ilma
kantaa jotain sylissään, se
kevyempi ilmaa olla voi.
Sielussa kirjailijan
rahisevat riimit, ulos
aamuisin nyrkein takovat.
Ei haittaa silloin olla
mykkäkoulun priimus
kirjoitetut sanat kaiken
tarvittavan kertovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti