Huutavan
ihon tuska kaikuu kuuluu
kylmistä
seinistä , minä uneksin
kesästä
sekä heinistä. Kuka on
tuo
ihminen joka tuijottaa silmiini
peilistä,
se heijaustus onko eilistä?
Vuorokausi
pyörii ympyrää
missä
on sen häntä missä pää ?
Päivä
kuuntelee sadepisaroiden
laulua,
maailmaan vuodatetut
kyyneleet
saavat aikaan sateen
tulvan
kaltaisen. Nainen salaa
etsii
ystävää . Hän on
oudon
fenix-linnun kaltainen.
Luonnossa
vapaana villinä
kasvaa
sinimailanen .Se on
kasvi
taivainen kesä öisin
ilta tähden
kanssa kilpaa kimmeltää.
Tahtoisin
vain elää vaeltaa
tuulen
lailla huolta vailla
rakkaan
ystäväni luo.
Aivan
liian paljon yksin lentää
minä
saan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti